Sternin raportti (engl. Stern Review on the Economics of Climate Change) on ekonomisti Nicholas Sternin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle laatima 700-sivuinen raportti, joka käsittelee ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisia talousvaikutuksia. Raportti on tullut tunnetuksi laajimpana ja eniten keskustelua herättäneenä laatuaan.[1] Raportti julkaistiin 30. lokakuuta 2006.
Raportin mukaan pahimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan merkittävästi vähentää, jos hiilidioksidipitoisuuden maksimi pysyy alle 450–550 ppm hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Vuonna 2006 pitoisuus oli 430 ppm CO2e, ja se nousee yli 2 ppm vuosittain. Täten maapallon kestämä kasvihuonekaasumaksimi saatettiin raportin ennakoinnin mukaan saavuttaa jo vuonna 2016.[2]
Raportin mukaan ilmastonmuutoksesta uhkaa tulla ihmiskunnan historian suurin ja laaja-alaisin markkinahäiriö. Sternin raportin mukaan seuraavien 10–20 vuoden investoinneilla on keskeinen vaikutus vuosisatamme ilmastoon. Toimenpiteemme voivat aiheuttaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen hajaannuksen, kuten suuren sodan tai laman. Jos emme toimi tänään, aiheutuvia muutoksia on enää vaikeaa tai mahdotonta kääntää. Siksi raportin yhteenveto on, että nopeat toimenpiteet ovat välttämättömiä. Ilmastonmuutoksen pahimmilta vaikutuksilta välttyminen vaatii vuosittain investointeja noin yhden prosentin verran maailman bruttokansantuotteesta. Ellei vastatoimia tehdä, ilmastonmuutos aiheuttaisi noin 5–20 % pysyvän laskun bruttokansantuotteeseen. Vaikutukset olisivat pahimmat köyhillä alueilla. Välttymiskeinoiksi raportti ehdottaa muun muassa ympäristöveroja ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten minimoimiseksi.
Raporttia syytettiin ilmaston lämpenemisen riskin ja ilmastonmuutoksen kulujen yliarvioimisesta sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutusten ja hinnan aliarvioimisesta.[3] Toisaalta monet luonnontieteilijät ovat arvioineet ilmastonmuutoksen vaikutukset pahemmiksi kuin Sternin raportti oletti.