Suolakkokasvi eli halofyytti[1] on kasvilaji, joka pystyy kestämään suolaisia elinympäristöjä. Suolakkokasvit voivat erittää ylimääräisen suolan suolarauhasten tai takkokarvojen avulla tai laimentaa solujen suolapitoisuutta korkealla vesipitoisuudella. Suolakkokasvit voidaan jakaa kahteen ryhmään; ehdolliset suolakkokasvit vain sietävät suolaisuutta, mutta ehdottomat suolakkokasvit vaativat suolan tietyn vähimmäispitoisuuden.[1]
Suolakkokasvien lajimäärää on vaikea arvioida, koska varsinaista rajanvetoa suolapitoisuudelle, jonka jälkeen kasvi luokitellaan suolakkokasviksi, on vaikea tehdä. Lajeja kuitenkin on suhteellisen vähän, ehkä noin 5 000–6 000, eli kaksi prosenttia kaikista koppisiemenisistä. Eniten suolakkokasveja löytyy savikkakasveista. Lisäksi heinä-, herne- ja asterikasveissa on runsaasti suolakkokasvilajeja.[2] Suomen rannikoiden suolakkokasvoja ovat esimerkiksi meriratamo, suola-arho ja merisuolake.[1]