Suomen arkkitehtuurin historia on pitkä, mutta ennen 1800-lukua rakennettuja rakennuksia on nykyään enää vain vähän jäljellä. Suomesta puuttuvat monissa muissa Euroopan maissa yleiset keskiaikaiset kaupunkikeskustat, sillä keskiajalla Suomen harvat kaupungit olivat pieniä, ja suurin osa taloista oli rakennettu puusta. Keskiajalta on säilynyt vain kivikirkkoja sekä puolustustarkoituksiin rakennettuja linnoja, esimerkiksi Turun ja Viipurin linna. Puusta rakennettuja 1700–1800-luvun asuinalueita on säilynyt esimerkiksi Porvoossa ja Kristiinankaupungissa sekä Vanha Rauma Raumalla.
1700-luvun suurin rakennusurakka koko Ruotsin valtakunnassa oli Helsingin edustalle rakennettu Suomenlinna. Saksalainen C. L. Engel oli puolestaan 1800-luvulla uuden Helsingin pääarkkitehti. Tästä rakennushankkeesta voidaan katsoa alkaneen uusi vaihe Suomen taiteessa. Kansallisromantiikan aikana suomalainen arkkitehtuuri nousi ensimmäisen kerran maailmanmaineeseen, ja 1900-luvulla Alvar Aalto oli pitkään Suomen johtavia arkkitehtejä.