Suomen tataarit

Suomen tataarit
Finlandiya tatarları تاتارلار
Turkkilaiset tataarit ovat Suomen vanhin muslimiyhteisö (Tatarstanin vaihtoehtoinen lippu).
Väkiluku	600–700 (2020)
Merkittävät asuinalueet Helsinki (enemmistö) Tampere Turku Järvenpää
Kielet	tataari, suomi
Uskonnot	sunnalainen islam
Sukulaiskansat	Volgan tataarit
Huomautukset Tataariyhteydessä sanalla "turkkilainen" on eri merkitys kuin Turkin tasavallan kansalaisiin viitaten. Tataarit, kuten kazakit ja uzbekit, kuuluvat turkkilaisiin kansoihin ja ovat tällä tavoin kielellisesti "turkkilaisia". Turkki on kuitenkin toiminut merkittävänä kulttuurisena vaikutteena tataareille Suomessa. Presidentti Erdoğan, joka on vieraillut heidän keskuudessaan, on kutsunut tataareita turkkilaisten veljeskansaksi sekä tärkeiksi poliittisiksi kumppaneiksi.
Infobox OK

Suomen tataarit (tat. Финляндия татарлары / Finlandiya tatarları, تاتارلار, tatarlar) ovat noin 600–700 hengen turkkilainen islaminuskoa harjoittava etninen vähemmistö. Tataarien esivanhemmat saapuivat maahan enimmäkseen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana nykyisen Venäjän Nižni Novgorodin alueen kylistä. Tataarien kulttuurikeskus on Venäjään kuuluva Tatarstanin tasavalta. Tataarit puhuvat äidinkielenään tataaria, joka kuuluu samaan alahaaraan kuin esimerkiksi kazakki.

Suomessa tataareilla on oma seurakuntansa sekä kulttuuriyhdistyksiä. Järvenpäässä on yhteisön rakentama puinen moskeija. Perinteisen kauppiasammatin lisäksi tataareja on maassa nähty muun muassa urheilijoina, yrittäjinä, taiteilijoina ja virkamiehinä. Tataarikulttuuri tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi heidän ruokalajistaan pärämäç.

Tataarien identiteetti on Suomessa kokenut eri vaiheita. Alkuaikoina he paljolti yrittivät välttää termiä tataari, koska sitä pidettiin alentavana. Suomen yhteisö tunnistautui ensiksi uskontonsa kautta, ja kun Turkin tasavalta perustettiin, innostui myös kyseinen turkinsukuinen Volgan kansa kutsumaan itseänsä "turkkilaisiksi". He saivat lopulta paljon vaikutteita Turkin kulttuurista. 1970-luvulta alkaen tataari-termi alkoi taas hiljalleen vakiintua lähinnä Volgan alueelle luotujen suhteiden seurauksena. Tatarstanin johtaja Röstəm Miñnexanov on vieraillut yhteisön keskuudessa kahdesti.

Vaikka Suomen tataarit ovat sittemmin omaksuneet volgantataarilaiset juurensa, on heillä vielä nykypäivänäkin vahvat yhteydet Turkkiin. Tunnettuja Islam-seurakunnan tiloissa vierailleita ovat etenkin poliitikot Recep Tayyip Erdoğan ja Abdullah Gül. Nykyinen seurakunnan puheenjohtaja on ekonomisti Gölten Bedretdin ja imaamina toimii filosofian tohtori Ramil Belyaev, jonka turkiksi käännetty suomentataarien historiakirja julkaistiin Ankarassa lokakuussa 2024 presidentti Alexander Stubbin läsnäollessa.

Tataarit ovat Suomen vanhin muslimiväestö ja heidät luokitellaan yhdeksi maan kansallisista vähemmistöistä. Ensimmäinen suomenkielinen Koraanin käännös on tataarien.

Tataarit ovat omasta mielestään säilyttäneet kulttuurinsa hyvin, mutta myös huolia sen tulevaisuudesta on ilmaistu. Tataarien ja suomalaisten välisiä seka-avioliittoja ilmeni jo ensimmäisissä polvissa, mutta pääsääntöisesti he avioituivat yhteisönsä sisällä. Liitot kantaväestön kanssa ovat sittemmin lisääntyneet.