Suomen Keskusta

Suomen Keskusta
Centern i Finland
Perustettu	1906
Puheenjohtaja	Antti Kaikkonen[1]
Puoluesihteeri	Antti Siika-aho
Varapuheenjohtajat	Hilkka Kemppi[1] Tuomas Kettunen Markus Lohi
Ideologia	sosiaaliliberalismi alkiolaisuus sentrismi agrarismi[2] jokseenkin EU-myönteinen[3] hajasijoittaminen
Poliittinen kirjo	keskusta[2]
Toimisto	Apollonkatu 11 A 00100 Helsinki
Äänenkannattaja	Suomenmaa
Jäsenmäärä	n. 77 000 (2021) [4]
Värit	vihreä
Kansanedustajia	22 / 200 (2023)
Europarlamentaarikkoja	2 / 14 (2024)
Kunnanvaltuustot	2 445 / 8 859 (2021)
Aluevaltuustot	297 / 1 379 (2022)
Kansainväliset jäsenyydet	– Liberal International – Euroopan liberaalidemokraattinen puolue – Uudistuva Eurooppa – Keskiryhmä
Naisjärjestö	Suomen Keskustanaiset
Nuorisojärjestö	Suomen Keskustanuoret
Varhaisnuorisojärjestö	Vesaisten Keskusliitto
Opiskelijajärjestö	Keskustaopiskelijat
Kotisivu	keskusta.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Suomen Keskusta r.p. (lyhenne Kesk.,^[5] ruots. Centern i Finland r.p.; vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta, on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.^[6] Puolueen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2024 lähtien Antti Kaikkonen.^[7] Puolueella on 23 kansanedustajaa eduskunnassa, ja puolue on nykyisin Suomen neljänneksi suurin puolue.^[8] Keskustalla on Euroopan parlamentissa kaksi edustajaa: Elsi Katainen ja Katri Kulmuni.

Keskusta kuvaa itsensä suomalaisena kansanliikkeenä. Arvoissaan puolue korostaa vastuuta ja vapautta, yhteisöllisyyttä ja välittämistä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, sivistystä, ylisukupolvisuutta, kestävää luontosuhdetta ja paikallisuutta.^[9] Keskustan ideologiaan on viitattu myös alkiolaisuutena.^[10]

Keskusta perustettiin vuonna 1906 nimellä Maaseutuväestön liitto. Oulun läänin maalaisseurojen perustama Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto yhdistyivät yhdeksi Maalaisliitto-nimiseksi puolueeksi vuonna 1908. Vuonna 1965 puolueen nimeksi muuttui Keskustapuolue ja vuonna 1988 nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa. Keskustaa ovat edustaneet historian aikana kolme presidenttiä ja kaksitoista pääministeriä.^[11][12]

Puolueen pää-äänenkannattajia ovat kuukausittain ilmestyvä Suomenmaa-lehti sekä saman niminen verkkojulkaisu.^[13] Keskusta on kansainvälisen liberaalin internationaalin sekä Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen jäsen. Keskustan edustajat kuuluvat Euroopan parlamentissa Uudistuva Eurooppa -ryhmään ja Pohjoismaiden neuvostossa Keskiryhmään.^[14][15]

1. ↑ ^{a b} Puoluejohto Keskusta. Viitattu 24.9.2023.
2. ↑ ^{a b} Parties and elections – Finland parties-and-elections.eu. Viitattu 4.1.2022. (englanniksi)
3. ↑ Finland Europe Elects. Viitattu 4.1.2022.
4. ↑ Tällaisia ovat suurimpien puolueiden jäsenet: MTV Uutiset selvitti iät ja sukupuolijakauman – keskustalla, SDP:llä ja vihreillä selvät erityispiirteensä MTV Uutiset. 27.7.2021. Viitattu 3.8.2021.
5. ↑ Puolueiden nimet ja lyhenteet Kielitoimiston ohjepankki.
6. ↑ Suomen Puolueet Europarlamentti.info. 2014. Viitattu 29.3.2022.
7. ↑ ”En ole ihmemies, en poppamies” – video näyttää keskustan uuden puheenjohtajan Antti Kaikkosen voitonhetket yle.fi. Viitattu 19.6.2024.
8. ↑ https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/parties
9. ↑ Periaateohjelma 2018 Suomen Keskusta. 10.6.2018. Viitattu 29.3.2022.
10. ↑ Hannamari Ahonen: Kansanedustaja Antti Kurvinen :"Keskustassa on ollut paha tapa lyödä Alkiolla päähän, mutta nyt Väyrynen hakkaa muita Alkiolla päähän." Aamulehti. 2.2.2018. Viitattu 29.3.2022.
11. ↑ Kaksi äänestystä tarvittiin ml:n muuttamisessa keskustapuolueeksi. Helsingin Sanomat, 18.10.1965, s. 5.
12. ↑ Keskustan koko historia Suomen Keskusta. Viitattu 29.3.2022.
13. ↑ Keskustan puoluelehti Suomenmaa vähentää väkeä ja muuttuu kuukausilehdeksi Yle.fi uutiset. 23.5.2019. Viitattu 23.5.2019.
14. ↑ Keskusta Euroopassa Suomen Keskusta. Viitattu 29.3.2022.
15. ↑ Keskiryhmä Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 29.3.2022.