Surakartan sulttaanikunta |
|||
---|---|---|---|
1755–1945 |
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | sulttaanikunta | ||
Sulttaani |
Pakubuwono IX (1861–1893) Pakubuwono X (1893–1939) |
||
Ylin ministeri |
Sasranagara (1866–1887) Mangunkusuma (1887–1889) Sasradiningrat IV (1889–1916) Joyonegoro (1916–?) |
||
Pääkaupunki | Surakarta | ||
Uskonnot | islam | ||
Edeltäjä(t) | Mataramin sulttaanikunta | ||
Seuraaja(t) |
![]() |
Tarumanagara (358-669)
Kalingga (500–600-luku)
Srivijaya (650–1377)
Sailendra (800–900-luku)
Sunda (669–1579)
Bima Mbojo (709–1621)
Mataram (752–1006)
Bali (914–1908)
Kahuripan (1006–1045)
Kediri (1045–1221)
Singhasari (1222–1292)
Majapahit (1293–1500)
Samudera Pasai (1267–1521)
Ternaten sulttaanikunta (1257–1914)
Gowan sulttaanikunta (1300–1946)
Malakan sulttaanikunta (1400–1511)
Sulun sulttaanikunta (1405–1915)
Cirebonin sulttaanikunta (1445–1677)
Demakin sulttaanikunta (1475–1548)
Acehin sulttaanikunta (1496–1903)
Pagaruyungin kuningaskunta (1500–1825)
Bantenin sulttaanikunta (1526–1813)
Banjarin sulttaanikunta (1526-1860)
Mataramin sulttaanikunta (n. 1586–1755)
Bima sulttaanikunta (1621–1958)
Surakartan sulttaanikunta (1745–1946)
Yogyakartan sulttaanikunta (1755[–1945])
Siakin sulttaanikunta (1725–1946)
Delin sulttaanikunta (1814–1946)
Riau-Linggan sulttaanikunta (1824–1911)
Alankomaiden Itä-Intia (1800–1949)
Lanfangin tasavalta (1777–1885)
Indonesian vallankumous (1945–1950)
Syyskuun 30. päivän liike (1965)
Surakartan sulttaanikunta (myös Solon sulttaanikunta) oli Jaavan saarella sijainnut sulttaanikunta vuosina 1755–1945. Sulttaanikunta syntyi vuonna 1755, kun Mataramin sulttaanikunta jakautui sisäisten kiistojen takia kahtia Surakartan ja Yogyakartan sulttaanikunniksi.[1][2][3][4][5] Surakartan ensimmäinen hallitsija Pakubuwono II käytti itsestään arvonimeä susuhunan.[5] Hollantilaiset valtasivat 1700- ja 1800-luvuilla koko Jaavan saaren ja molemmat kuningaskunnat liitettiin osaksi Hollannin Itä-Intiaa. Ne säilyivät itsenäisinä hallintoalueina aina Indonesian itsenäistymiseen asti. Maan itsenäistyttyä Yogyakarta säilytettiin erityisalueena Indonesian sisässä, mutta Surakarta menetti asemansa.[6]
<ref>
-elementti; viitettä tourism
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä gs
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä fad
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä cs8
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä sejarah03
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä private
ei löytynyt