Suur-Suomi

Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto. Sen tavoitteena on liittää Suomeen Neuvostoliitolle kuulunut Itä-Karjala ja mahdollisesti myös muita Suomen naapurivaltioiden osia, kuten Inkeri tai pohjois-Norjan ja -Ruotsin suomenkielisen väestön asuinalueita. Suur-Suomi-aatetta edustaneista järjestöistä Akateeminen Karjala-Seura puhui Suur-Suomesta sekä tavoitellun suursuomalaisen valtion että suomalais-karjalaisen ei-valtiollisen kieli- ja kulttuuriyhteisön merkityksessä.

Suur-Suomi-aatteen laajamittainen kannatus oli voimakkaimmillaan Suomen itsenäisyyden alkuaikoina. Suur-Suomeen liittyy olennaisesti Kolmen kannaksen rajan käsite. 1910- ja 1920-lukujen taitteessa kolmen kannaksen raja oli Suomessa varsin yleisesti hyväksytty tavoite Suomen itärajaksi niin poliittisesti vasemmistolaisissa kuin oikeistolaisissakin piireissä^[1][2].

Aluksi suomalaiset eivät saaneet itäkarjalaisia innostumaan aatteestaan, koska karjalaiset kärsivät tuolloin nälänhädästä, mikä oli suurempi yhteiskunnallinen ongelma. Itäkarjalaisten oma-aloitteinen halu vapautua neuvostovallasta syntyi laajemmin vasta vuonna 1920 Tarton rauhan solmimisen jälkeen Neuvosto-Venäjän kovennettua otettaan alueesta. Vaikka kapinallisilla oli kansan tuki, Suomesta ei enää saatu laajaa apua ja muutamassa kuukaudessa puna-armeija sai kukistettua kansannousun.^[3]

Toisen maailmansodan jälkeen Suur-Suomi-aate käytännössä sammui.

1. ↑ Suolahti, Ida: Yhteinen vihollinen, yhteinen etu – Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana, s. 36. Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, 2015.
2. ↑ Väyrynen, Raimo: Historiantutkija ja puoluepoliitikko. Tieteessä tapahtuu, 4/2015.
3. ↑ SUUR-SUOMEN LOPPU (SK22/2021, sivut 40-45) Suomen Kuvalehti. 4.6.2021.