Suvasvesi

Suvasvesi
Satelliittikuva järvestä.
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Pohjois-Savon maakunta
Koordinaatit	62°38′43″N, 28°12′01″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Heinäveden reitti [1]
Järvinumero	04.273.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	81,7 m [1]
Rantaviiva	1 097,96 km [2]
Pinta-ala	233,57699 km² [2]
Tilavuus	2,42929 km³ [2]
Keskisyvyys	10,4 m [2]
Suurin syvyys	90 m [2]
Saaria	908 [2]
Suvasvesi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Suvasvesi on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi entisessä Itä-Suomen läänissä Pohjois-Savon maakunnassa Kuopion ja Leppävirran alueella. Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Suvasvedellä on kokonaisuudessaan 688 saarta. Suvasveden alue on pinta-alaltaan 234 neliökilometriä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,6 metriä syvä. Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi. Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa.

Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun törmäyskraatterin. Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin.

Suvasvesi ja erityisesti sen Einesalon saari on tunnettu kirjailija Martti Merenmaan työskentelypaikkana ja esiintyy hänen tuotannossaan.

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä kp ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c d e f} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä syke ei löytynyt