Sveitsin valaliitto Schweizerische Eidgenossenschaft (saksaksi) Confédération suisse (ranskaksi) Confederazione svizzera (italiaksi) Confederaziun svizra (retoromaaniksi) |
|
---|---|
Valtiomuoto | liittovaltio |
Liittoneuvosto |
Viola Amherd (liittopresidentti vuonna 2024) Karin Keller-Sutter (varaliittopresidentti vuonna 2024) Guy Parmelin Ignazio Cassis Albert Rösti Élisabeth Baume-Schneider Beat Jans |
Pääkaupunki |
Ei virallista pääkaupunkia (de jure) Bern (134 591 as.) (de facto)[1] |
Muita kaupunkeja |
Zürich (420 217 as.) Geneve (203 951 as.) Basel (173 232 as.)[1] |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 41 290 km² [2] (sijalla 135) |
– josta sisävesiä | 4,3 % [3] |
Väkiluku (2019) | 8 606 033 (vakinaiset asukkaat) [1] (sijalla 92) |
– väestötiheys | 208 as. / km² [1][2] |
– väestönkasvu | 0,7 % [4] (2019) |
Viralliset kielet |
saksa ranska italia (retoromaani[5]) |
Valuutta | Sveitsin frangi (Sfr) (CHF) |
BKT (2021) | |
– yhteensä | 813 mrd. USD [6] (sijalla 20) |
– per asukas | 93 720 USD |
HDI (2019) | 0,955 [7] (sijalla 2) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 0,7 % [8] |
– teollisuus | 25,8 % [8] |
– palvelut | 73,5 % [8] |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– kesäaika | UTC+2 |
Itsenäisyys Ewiger Bund: Tunnustettu: Valtioliitto: |
1. elokuuta 1291 24. lokakuuta 1648 1848 |
Lyhenne | CH |
– ajoneuvot: | CH |
– lentokoneet: | HB |
Kansainvälinen suuntanumero |
+41 |
Tunnuslause |
Epävirallinen: Unus pro omnibus, omnes pro uno (suom. Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta) Valaliiton perustuslain alkulause: Im Namen Gottes des Allmächtigen! (suom. Kaikkivaltiaan Jumalan nimeen!)[9] |
Kansallislaulu | ”Schweizerpsalm” |
|
Sveitsi (saks. Schweiz, ransk. Suisse, ital. Svizzera, retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lat. Confoederatio Helvetica, lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Sveitsi on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Sen naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, idässä Itävalta ja Liechtenstein sekä lännessä Ranska. Sveitsillä ei virallisesti ole pääkaupunkia, mutta Bern, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki, toimii de facto pääkaupunkina.[10] Suurin kaupunki väkiluvultaan on Zürich, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.
Sveitsi on sisämaavaltio, joka jakautuu maantieteellisesti kolmeen alueeseen: Alppeihin, Sveitsin Mittellandiin ja Juravuoristoon. Sveitsin pinta-ala on 41 290 neliökilometriä. Sveitsissä on 8,6 miljoonaa asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt Mittellandin alueelle, jossa myös suurimmat kaupungit sijaitsevat. Niihin kuuluu kaksi maailmankaupunkia, Zürich ja Geneve.
Sveitsin valaliitolla on pitkä historia puolueettomana valtiona. Se ei ole osallistunut sotiin vuoden 1815 jälkeen ja liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin vasta vuonna 2002. Sveitsissä sijaitsee paljon kansainvälisiä järjestöjä, kuten YK:n toiseksi suurin toimipiste, Kansainvälinen järjestelypankki, Punainen risti, Maailman kauppajärjestö, Kansainvälinen työjärjestö ja urheilujärjestöjä, kuten Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA, Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF ja Kansainvälinen olympiakomitea. Euroopan tasolla maa oli yksi Euroopan vapaakauppajärjestön perustajista ja kuuluu Schengen-alueeseen, vaikka se ei olekaan liittynyt Euroopan unioniin.
Sveitsi on yksi maailman vauraimmista maista. Sen bruttokansantuote asukasta kohden on niin ikään maailman huippua, noin 96 000 dollaria vuonna 2022. Keskimääräinen vauraus henkeä kohden on Sveitsissä selvästi maailman suurin (587 000 dollaria vuonna 2014).[11] Maailman talousfoorumi on valinnut Sveitsin useasti maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, viimeksi vuonna 2014.[12]
Sveitsi jakautuu kolmeen kieli- ja kulttuurialueeseen: saksankieliseen, ranskankieliseen ja italiankieliseen. Näiden lisäksi muutamassa alppilaaksossa puhutaan retoromaanin kieltä. Siten Sveitsin väestö, toisin kuin useimpien muiden Euroopan maiden väestö, ei muodosta etnisesti tai kielellisesti yhtenäistä kansakuntaa. Yhteinen identiteetti perustuukin yhteiseen historiaan, yhteisiin arvoihin ja Alppeihin liittyvään symboliikkaan.