Sympoliteia

Sympoliteia (m.kreik. συμπολιτεία) oli antiikin Kreikassa kahden tai useamman poliksen eli kaupunkivaltion liitto.^[1] Termi oli peräisin verbistä sympoliteuein, ”jakaa poliittinen elämä”, ”elää kanssa-kansalaisina” tai ”elää saman poliksen kansalaisina”.^[2][3] Se saattoi viitata monenlaisiin liittoihin kaupunkien välillä.^[3][4]

Sympoliteiassa oli sen nimen mukaisesti keskeisenä osatekijänä isopoliteia, toisin sanoen liitossa olleet polikset jakoivat yhteisen kansalaisuuden.^[3][5] Tämä voitiin toteuttaa eri tavalla. Eräs tapa oli se, että joku polis myönsi kansalaisuuden ympäröivän maaseudun tai muiden polisten asukkaille. Varhainen esimerkki on Olynthoksen sympoliteia vuonna 432 eaa., jossa muut polikset säilyivät itsenäisinä ja niillä oli myös omat kansalaisuutensa, mutta ne tulivat osaksi Olynthoksen sympoliteiasta.^[6]

Toisaalta sympoliteia saattoi tarkoittaa kahden tai useamman poliksen liittymistä yhdeksi polikseksi, toisin sanoen synoikismosta poliittisessa mielessä. Varhainen esimerkki on Mantineian ja Helissonin sympoliteia 300-luvulla eaa. Joskus varhaisemmat polikset lakkasivat olemasta liiton myötä, kun taas joskus ne säilyivät olemassa uuden poliksen alaisina poliksina tai demoksina.^[4][7] 200–100-luvulla jaa. termiä käytettiin myös liittokuntaan (koinon), kuten esimerkiksi Akhaian liittoon, kuulumisesta.^[4][3] Joskus sympoliteia esiintyy käytännössä synoikismoksen tai isopoliteian synonyyminä.^[8]

Isopoliteian lisäksi toinen sympoliteiaan läheisesti liittyvä termi on symmakhia eli sotilaallinen liittoutuminen. Isopoliteian ja symmakhian, joista voitiin sopia myös erikseen, lisäksi sympoliteiaan kuului kuitenkin useimmiten (ainakin jonkinasteinen) yhteinen hallinto.^[3][5]

1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: συμπολιτεία, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
2. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: συμπολιτεύω A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
3. ↑ ^{a b c d e} Walbank, Frank W.: Selected Papers: Studies in Greek and Roman History and Historiography, s. 24–26. Cambridge University Press, 2010. ISBN 0521136806 Teoksen verkkoversio.
4. ↑ ^{a b c} Sympoliteia Brill’s New Pauly. BrillOnline Reference Works. Viitattu 21.1.2019.
5. ↑ ^{a b} Hicks, Ursula Kathleen: Federalism, Failure and Success: A Comparative Study, s. 15. Oxford University Press, 1978. ISBN 0195201051 Teoksen verkkoversio.
6. ↑ Voegelin, Eric; Moulakis, Athanasios (toim.): Order and History, s. 189. (Nide 2. Collected Works of Eric Voegelin) University of Missouri Press. ISBN 0826263933 Teoksen verkkoversio.
7. ↑ Troper, Michel & Karlsson, Mikael M.: Law, Justice and the State, s. 56. (Proceedings of the 16. World Congress of the International Association for Philosophy of Law and Social Philosophy : Reykjavík, 26 May - 2 June, 1993. Archiv für Rechts- und Sozialphilosophie) Franz Steiner Verlag, 1995. ISSN 0341-079X Teoksen verkkoversio.
8. ↑ Boehm, Ryan: City and Empire in the Age of the Successors: Urbanization and Social Response in the Making of the Hellenistic Kingdoms, s. 9–11. (The Joan Palevsky imprint in classical literature) University of California Press, 2018. ISBN 0520296923 Teoksen verkkoversio.