Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus

Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus (1989). Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kovin monta liki saman nimistä artikkelia; vuosiluku helpottaa oikean artikkelin löytämistä

Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus 1989
Mielenosoittajia aukiolla.
Päiväys	15. huhtikuuta – 4. kesäkuuta 1989
Paikka	Taivaallisen rauhan aukio, Peking, Kiina
Syyt	Hu Yaobangin kuolema Korruptio Inflaatio
Tavoitteet	Korruption lopettaminen Kiinan kommunistisen puolueen sisällä, lehdistönvapaus, sananvapaus, demokratian edistäminen
Menetelmät	Nälkälakko, sit-in, kansalaistottelemattomuus, mellakointi
Lopputulos	Protestoijia vangittiin ja karkoitettiin Kommunistisen puolueen pääsihteeri Zhao Ziyang syrjäytettiin Jiang Zeministä tuli uusi pääsihteeri ja Kiinan johtaja
Mielenosoituksen osapuolet
Kommunistinen puolue Kiinan kansantasavallan hallinto Kiinan kansantasavallan valtioneuvosto Kansan vapautusarmeija Mielenosoittajat Pekingin opiskelijoiden autonominen liitto Pekingin työläisten autonominen liitto

Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitukset alkoivat 15. huhtikuuta ja päättyivät 4. kesäkuuta vuonna 1989 Tiananmenin aukiolla Pekingissä, Kiinassa. Kiinassa oltiin siirtymässä sosialistiseen markkinatalouteen. Uudistusmieliset ja vanhoilliset kamppailivat vallasta. Opiskelija-aktivistit tukivat yleensä uudistusmielisiä.

Opiskelijat olivat aktivoituneet jo vuonna 1986 mielenosoituksiin, jotka Kiinan johto tukahdutti nopeasti. Huhtikuussa 1989 Kommunistisen puolueen syrjäytetty pääsihteeri Hu Yaobang kuoli. Hän oli ollut uudistusmielinen ja suosittu.^lähde? Hun kuoltua opiskelijat kokoontuivat Taivaallisen rauhan aukiolle. He vaativat muun muassa parempia taloudellisia oloja ja suurempaa lehdistönvapautta. Hallituksen kielteinen vastaus lehdessä raivostutti mielenosoittajia. Työläisiä sekä tiede- ja kulttuurivaikuttajia liittyi liikehdintään. Joinain päivinä Pekingin kaduilla marssi jopa kaksi miljoonaa opiskelijoita tukenutta pekingiläistä. Tuhannet opiskelijat aloittivat aukiolla nälkälakon.

Mellakointia nähtiin myös muissa kaupungeissa. Yritykset neuvotella opiskelijoiden ja maan johdon välillä epäonnistuivat. Kiinan puoluejohto jakautui neuvottelulinjan ja kovan linjan kannattajiin. Enemmistönä ollut pääministeri Li Pengin johtama kova linja voitti. Myös opiskelijoiden keskuudessa oli kiistaa siitä, pitäisikö protestia jatkaa.

Armeijan ensimmäinen yritys kukistaa protesti epäonnistui, kun kansanjoukot pysäyttivät kohti aukiota edenneet armeijaosastot. Aukiolla alkoivat mielenosoittajien rivit tämän jälkeen harveta.

Opiskelijat juhlivat tapahtunutta. Hallitus vastasi määräämällä eliittijoukot kukistamaan protestoinnin. Armeija käytti ensin kyynelkaasua. Mutta kun työläiset pysäyttivät armeijan osastot, nämä alkoivat ampua protestoijia kuoliaiksi. Protestoijat vastasivat tähän polttopulloin, kivin ja veitsin. Muutamia sotilaita kuoli. Armeija ja poliisi saartoivat aukion. Taivaallisen rauhan aukiolla ammuttiin jonkin verran, mikä ajoi opiskelijoita pakoon. Suurin osa kuolonuhreista tuli läheisillä kaduilla, missä armeija tappoi 200−3 000 aseetonta mielenosoittajaa.

Valtio pidätti ja teloitti ainakin 35 työväestöön kuulunutta ihmistä syytettyinä mellakoihin osallistumisesta. Useita opiskelijajohtajia karkotettiin maasta tai pidätettiin vuosiksi. Tuhannet tapahtumiin osallistuneet saivat työleirirangaistuksia. Tapahtumien jälkeen sensuuria ja turvatoimia^selvennä kovennettiin Kiinassa. Myönnytyksenä puolue aloitti kuitenkin korruption ja julkisen vallan väärinkäytön vastaisen kampanjan. Uusi pääsihteeri Jiang Zemin myös jatkoi keskustelua opiskelijoiden kanssa yliopistoilla.^lähde?