Tiheälyöntisyys eli takykardia[1] tarkoittaa, että sydämen leposyke on terveellä aikuisella 100 lyöntiä minuutissa tai enemmän. Vastakkainen käsite on bradykardia, joka merkitsee harvalyöntisyyttä (alle 60 lyöntiä/minuutti).[2]
Tiheälyöntisyyden haitalliset vaikutukset voivat näkyä kahdella tapaa. Sen lisäksi että sydän toimii tehottomasti lyödessään liian nopeasti, tämä nopeus lisää sydämen työtaakkaa. Tällöin hapen tarve sydämessä kasvaa, mutta veren virtaus sydänlihakseen vähenee, jolloin iskemian ja infarktin riskit kasvavat.
Tiheälyöntisyys on yleinen oirenimike, joka ei kerro tiheälyöntisyyden syytä. Sairaalloista tiheälyöntisyyttä saattavat aiheuttaa sairaudet tai mm. yliannostus, ja rytmihäiriön esiintyvyys kasvaa iän myötä. Esimerkiksi altistuminen ruumiilliselle rasitukselle kasvattaa sydämensykettä, mutta tällöin ei puhuta sairaalloisesta tiheälyöntisyydestä.