Talvipalatsi | |
---|---|
Зимний дворец | |
Talvipalatsi Nevajoen vastarannalta |
|
Sijainti | Pietari, Venäjä |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | palatsi, nykyisin osittain museo |
Valmistumisvuosi | 1762 |
Suunnittelija | Francesco Bartolomeo Rastrelli |
Rakennuttaja | Anna I, Elisabet I, Katariina II |
Runkorakenne | tiili |
Julkisivumateriaali | rappaus |
Korkeus | 30 m |
Kerrosluku | 5 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Talvipalatsi (ven. Зимний дворец, Zimnij dvorets) on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917. Sen tiloja käyttää nykyään Eremitaašin taidemuseo. Palatsirantakadun ja Palatsiaukion välissä sijaitseva Talvipalatsi on malliesimerkki venäläisestä barokista.
Nykyinen palatsi rakennettiin vuosina 1754–1762 italialaistaustaisen arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrellin piirustusten mukaan,[1] jonka luomistyön huippu se on.[2] Sen tilasi keisarinna Elisabet, joka kuoli juuri ennen palatsin lopullista valmistumista.[1] Se on neljäs paikalla oleva rakennus. Pietari Suuren rakennuttama alkuperäinen talvipalatsi sijaitsi sen vieressä. Talvipalatsia rakennettiin ja sitä muutettiin lähes jatkuvasti 1730-luvun lopun ja vuoden 1837 välillä, jolloin se vaurioitui pahoin tulipalossa ja rakennettiin heti uudelleen. Keisarit rakensivat palatsinsa monumentaaliseen eli suurelliseen mittakaavaan, jonka tarkoituksena oli heijastaa Venäjän keisarikunnan valtaa ja voimaa.
Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen palatsi toimi lyhyen aikaa Venäjän väliaikaisen hallituksen kokouspaikkana. Palatsin valtaus vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen aikana oli ratkaiseva tapahtuma neuvostovaltion synnyssä.