Thukydides taas ryhtyi keräämään aineistoa kirjoittaakseen peloponnesolaissodan historian, koska:»..., jotta selviäisi, mistä syystä he [helleenit ja barbaarit] ovat joutuneet sotiin toistensa kanssa.»
Valmis teos Peloponnesolaissota teki hänestä tieteellisen historiankirjoituksen isän.»aavisti sen tulevan siihenastisia sotia tärkeämmäksi ja merkillisemmäksi.»
Terminä suomenkielen sana sotahistoria on kapea-alainen, ja muualla maailmassa onkin käytössä esimerkiksi seuraavanlaisia termejä: engl. military history, ransk. l'histoire militaire, saks. Militärgeschichte, ruots. militärhistoria... Suomenkielessä ei kuitenkaan ole näille vakiintunutta käännöstä, sillä ne tarkoittavat kaiken sotaan liittyvän historiallista tutkimusta. Varsinaisen sotahistorian tapahtumien, siis sotien ja taisteluiden, lisäksi mukaan tulevat esimerkiksi sodankäynnin historia, sotalaitoshistoria ja sotilashistoria.
Voit myös laajentaa sotaan tai sotilaisiin liittyviä lyhyitä artikkeleita ja osallistua sodankäynnin wikiprojektiin.
Marsalkka Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 28. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli suomalainen ammattisotilas ja poliitikko, yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä henkilöistä. Hän oli Suomen valtionhoitaja 1918–1919, puolustusvoimain ylipäällikkö 1918–1919 ja 1939–1946 sekä kuudes tasavallan presidentti 1944–1946.
” | Minun nuoruudessani me marssimme ja kontramarssimme koko kesän häviämättä tai voittamatta neliöpeninkulmaa, jonka jälkeen siirryimme talvimajoitukseen. Mutta nyt tulee tietämätön, kuumapäinen, nuori mies, joka lentää Boulognesta Ulmiin, ja Ulmista Määriin, ja hän taistelee joulukuussa. Koko hänen käsityksensä taktiikasta on hirvittävän väärä. | ” |
—Tuntematon preussilainen upseeri ilmaisi turhautumisensa Napoleonin Ulmin sotaretkeen.1 |