Teho-osasto

Teho-osasto on sairaalaosasto, jossa hoidetaan tehohoitoa vaativia, kriittisessä tilassa olevia tai muuten elintoimintojen tarkkailua edellyttäviä potilaita.^[1] Tehohoidon tavoitteena on voittaa aikaa sairauden hoitamiseen ja paranemiseen. Teho-osaston henkilökunta on erityiskoulutettua. Monella teho-osastolla valtaosa potilaista on kytkettynä elintoimintoja mittaaviin laitteisiin.^[1] Elintoimintoja ylläpitävillä laitteistoilla voidaan tukea esimerkiksi hengitystä ja verenkierron tai sisäelinten toimintaa.^[2] Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalle avattiin Suomen ensimmäinen tehostetun valvonnan osasto vuonna 1959.^[3] Suomen ensimmäiset teho-osastot avattiin Kuopion keskussairaalaan 6. tammikuuta 1964 ja Helsingin lastenklinikkaan 9. tammikuuta 1964.^[4]

Yliopistollisissa sairaaloissa voi olla monta eri teho-osastoa, kuten lasten teho-osasto,^[5][6] sydänteho^[7][8] ja traumateho.^[9] Valtionneuvoston asetuksen erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (336/2011) mukaan vaikeiden palovammojen tehohoito ja elinsiirrot on keskitetty Helsingin yliopistolliseen sairaalaan sekä ylipainehappihoito Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.^[10]

Tehovalvontaosastolla hoidetaan potilaita, joilla on yhdestä kahteen lievää tai yksi keskivaikea elintoimintahäiriö tai sen uhka. Valvontaa ja hoitoa toteutetaan vähemmillä laitteilla ja lääkehoito on yksinkertaisempaa kuin teho-osastolla.^[11] Valvontaosastolla annettava hoito on kevyempää kuin teho-osastolla, mutta vaativampaa kuin taas vuodeosastolla.^[12]

Tehohoidon kustannukset ovat noin 3 000-3 500 euroa vuorokaudessa riippuen potilasryhmästä. Nämä kustannukset muodostuvat hoidossa käytettävästä suuresta henkilöstömäärästä ja teknologiasta.^[13] Nämä kustannukset tulevat yhteiskunnalle.^[14] Sairaalan hoitopäivämaksu potilaalle on korkeintaan 49,60 euroa vuorokaudessa vuonna 2023. Tartuntatautilain mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi annettava tutkimus ja kiireellinen hoito Suomessa on potilaalle maksutonta.^[15]

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä britannica ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä ppshp.fi-teho ei löytynyt
3. ↑ Töölön sairaala: 90 vuotta tapaturmien hoitoa HUS. Viitattu 15.4.2023.
4. ↑ Tammisto, Tapani: Suomi saa ensimmäiset teho-osastot Finnanest. 2009. Suomen Anestesiologiyhdistys. Arkistoitu 21.5.2022. Viitattu 30.1.2022.
5. ↑ Lasten teho-osasto Laakso, Uusi lastensairaala HUS. Viitattu 28.1.2022.
6. ↑ Lasten ja nuorten teho-osasto www.vsshp.fi. Arkistoitu 28.1.2022. Viitattu 28.1.2022.
7. ↑ Sydänkirurgian teho-osasto M2A, Meilahden tornisairaala HUS. Viitattu 28.1.2022.
8. ↑ Sydäntehohoito ja -valvonta Sydänsairaala. Viitattu 28.1.2022.
9. ↑ Teho- ja tehovalvontaosasto, Töölön sairaala HUS. Arkistoitu 28.1.2022. Viitattu 28.1.2022.
10. ↑ Valtionneuvosto: Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 6.4.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 28.1.2022.
11. ↑ Tehohoito siunsote.fi. Viitattu 31.1.2022.
12. ↑ Teho- ja valvontaosasto www.sairaalanova.fi. Arkistoitu 31.1.2022. Viitattu 31.1.2022.
13. ↑ Bendel, Stepani. Gärdström, Hans. Jokinen, Jukka. Karlsson, Sari. Laurila, Päivi. Pietilä, Mikko. Reinikainen, Matti. Tapper, Anna-Maija. Varpula, Tero: Strategia tehohoidon ja tehovalvontahoidon riittävyyden varmistamiseksi Valmisteluryhmän ehdotus valtakunnalliseksi eskalaatiosuunnitelmaksi Sosiaali- ja terveysminsiteriön raportteja ja muistioita 2023:8. 24.2.2023. Sosiaali- ja terveysministeriö. Arkistoitu 24.2.2023. Viitattu 28.2.2023.
14. ↑ Laine, Linda: Tyks: Yhden koronapotilaan tehohoito maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 33 000 euroa – joka 10:s kuolee www.iltalehti.fi. Viitattu 2.3.2023.
15. ↑ Terveydenhuollon maksut Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 2.3.2023.