Thaimaan kulttuuri

Thaimaan kulttuuri on saanut paljon vaikutteita Intiasta, Kiinasta ja muista Kaakkois-Aasian maista. Keskeistä nyky-Thaimaan identiteetille on theravada-buddhalaisuus, joka kulkeutui Ceylonilta 1200-luvulla.^[2] Thaimaassa harjoitettuun buddhalaisuuteen on sekoittunut piirteitä ja tapoja brahmalaisuudesta ^[3], vanhoista henkiuskonnoista ja esi-isien palvonnasta. Keskeinen yhdistävä tekijä näissä on ajatus jälleensyntymisestä.^[4] Islamilla on vankka sija etenkin muslimivaltaisissa etelän maakunnissa, joiden asukkaat ovat sukua malaijeille.

Maan rajojen sisällä asuu valtaväestön thaiden ohella lukuisia vuoristolaiskansoja (chao khao), joita on yhdeksän virallisesti tunnustettua heimoa, tunnetuimpina hmongit, lisut, lasut, mienit, akhat ja karenit.^[5] Monet vähemmistökansallisuuksista ovat levittäytyneet ympäröivien Myanmarin, Laosin, Kambodžan tai Malesian alueelle yli valtakunnanrajojen ja ovat säilyttäneet perinteiset tapansa huolimatta thaiyhtenäiskulttuurin suuresta vaikutuksesta. Thaimaan koillisosan, Isanin, thai-laot muodostavat kolmasosan^[6] maan väestöstä. Kiinalainen vähemmistö on suuri ja vaikutusvaltainen ryhmä varsinkin Bangkokin alueella.

1. ↑ Tieteessä tapahtuu 2002/2: ”Oikeaan osuminen” hermeneuttisen totuuden laatutakeena - René Gothóni, haettu 13.4.2008^{[vanhentunut linkki]} Kirjaimellisesti pinda tarkoittaa ’ruoka’- tai ’eväsnyyttiä’; pata taas viittaa ”pois heittämiseen” tai ”erikseen laittamiseen”, erityisesti buddhalaisten maallikkojen tapaan panna erikseen munkille tarkoitettua ruokaa. Patta merkitsee munkin »kulhoa». [---] paalinkielessä ei milloinkaan puhuta almuista. Tulkinta ’almukulho’ ja ’almukierros’ ovat siis länsimaisten tutkijoitten sananvalintoja.
2. ↑ Joshua Eliot (toim.): 1994 Thailand, Indochina & Burma Handbook (sivu 91), Trade & Travel Publications Ltd, 1993, ISBN 0-8442-9981-2
3. ↑ Sana (Kansan raamattuseuran äänenkannattaja), Pekka Hiltunen: Henkinaruja, amuletteja ja haltioita 16.11.2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Brahma on Thaimaassa monen arvotontin suojelija. Suosittu Brahman patsas buddhalaisesta Thaimaasta löytyy aivan Suomen suurlähetystön vierestä Erawanin risteyksestä. Tälle Brahmalle uhrataan erityisesti norsupatsaita ja tanssiesityksiä kiitokseksi täytetyistä pyynnöistä.
4. ↑ Pietiläinen, Jari (toim.): Ajatuksia jälleensyntymisestä, s. 229, 235. Hämeenlinna: Karisto, 1994. ISBN 951-23-3334-1
5. ↑ Joshua Eliot (toim.): 1994 Thailand, Indochina & Burma Handbook (sivu 229), Trade & Travel Publications Ltd, 1993, ISBN 0-8442-9981-2
6. ↑ Joshua Eliot (toim.): 1994 Thailand, Indochina & Burma Handbook (sivu 90), Trade & Travel Publications Ltd, 1993, ISBN 0-8442-9981-2