Thomas Hunt Morgan | |
---|---|
Thomas Hunt Morgan 1891 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. syyskuuta 1866 Lexington, Kentucky |
Kuollut | 4. joulukuuta 1945 (79 vuotta) Pasadena, Kalifornia |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Kentuckyn yliopisto |
Instituutti | Johns Hopkinsin yliopisto |
Oppilaat | Hermann Joseph Muller ja Alfred Sturtevant |
Tutkimusalue | perinnöllisyys |
Palkinnot |
Nobelin lääketieteen palkinto (1933) Copleyn mitali (1939) |
Nimikirjoitus |
|
Thomas Hunt Morgan (25. syyskuuta 1866 Lexington, Kentucky – 4. joulukuuta 1945 Pasadena, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä ja embryologi. Hän kehitti ensimmäiset geenikartat ja oli mutaatiotutkimuksen uranuurtaja.[1]
Thomas Hunt Morganille myönnettiin vuonna 1933 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto banaanikärpästen genetiikkaan kohdistuneista tutkimuksista. Muita hänelle myönnettyjä tunnustuksia ovat Lontoon Royal Societyn kunniajäsenyys vuonna 1919 sekä samaisen seuran Darwin-mitali 1924 ja Copley-mitali 1939. Hän toimi myös puheenjohtajana tiedeseuroissa ja kokouksissa, Yhdysvaltain kansallisessa tiedeakatemiassa 1927–1931, American Association for the Advancement of Sciencesissa (AAAS) 1930 ja Sixth International Congress of Genetics, Ithaca, New York, 1932.