Thomas de Hartmann

Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde

---

Kazimir Malevitš Musta neliö 1913 tai 1920–1930.

Artikkelit

Abstrakti taide | Agitaatioposliini | Kulkukoiran kellari | Mir iskusstva | Venäläinen formalismi | Voitto auringosta

Suuntaukset

Akmeismi | Futurismi | Konstruktivismi | Suprematismi | Venäläinen symbolismi | Zaum

Tekijät

Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov

Thomas Aleksandrovitš de Hartmann (ven. Фома Александрович Гартман, Томас де Гартман, Foma Aleksandrovitš Gartman, Tomas de Gartman), (21. syyskuuta 1885 – 28. maaliskuuta 1956) oli ukrainalais-venäläinen säveltäjä sekä G. I. Gurdjieffin nimekäs oppilas ja avustaja.^lähde?

Thomas de Hartmann syntyi vuonna 1885 Horuževkassa, Venäjän keisarikunnan Pultavan kuvernementtiin kuuluvassa kylässä (nykyisin Ukrainan Pultavan alueen Oržytsjan piirissä sijaitseva kylä). Hänen sukunsa kuului venäläiseen aristokratiaan. Hartmann kävi koulua vanhempiensa ja yksityisopettajien huomassa, ja osoitti musiikillista lahjakkuutta jo neljän vuoden ikäisenä improvisoiden ja ilmaisten itseään pianolla. Hartmann on itse sanonut: "Olen säveltäjä. Musiikki on aina ollut minulle uustestamentillinen 'lahja' jonka Jumala on minulle antanut ja joka samalla vaatii minua minua kehittämään tätä lahjaa ja työskentelemään sen kanssa herkeämättä."^[1] Isosedältään Eduard von Hartmannilta, joka kirjoitti kirjan Tiedostamattoman filosofia (1869), hän todennäköisesti peri kaipuun tuntemattomaan ja korkeamman henkisen tason ymmärtämiseen, ja tämä kaipuu vei hänet myöhemmin G. I. Gurdjieffin oppilaaksi. Hän sai tutkintotodistuksen 18-vuotiaana Pietarin konservatoriosta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa hän opiskeli orkesterin johtamista Münchenissä Felix Mottlin johdolla.^lähde?

1. ↑ Thomas ja Olga de Hartmann: Our Life with Mr. Gurdjieff, 1964, sivu 3.^{lähde tarkemmin?}