Tiiliekspressionismi (saks. Backsteinexpressionismus) tarkoittaa ekspressionistisen arkkitehtuurin erityistä tyylisuuntaa, jolle on tyypillistä tiilien, kaakelilaattojen ja klinkkeritiilien käyttö julkisivumateriaalina.[1] Tiiliekspressionismi kehittyi 1920-luvulla Pohjois-Saksan suurissa kaupungeissa, erityisesti Hampurissa ja Bremenissä, sekä Ruhrin alueella. Tiiliekspressionismin esimerkkejä löytyy muualtakin, esimerkiksi Berliinistä, ja myös niin kutsuttu Amsterdamin koulukunta luetaan tiiliekspressionismiin.[2]