Toinen kuninkaiden kirja | |
---|---|
מלכים ב | |
Tanak Nevi'im |
|
Raamattu Vanha testamentti |
|
Synty | |
Kirjoittaja (perint.) | tuntematon |
Kirjoituspaikka |
Babylon (Babylonin vankeus)[1] |
Ajoitus | n. 590–538 eaa.[1] |
Teksti | |
Genre | historiakirja |
Alkukieli | heprea |
Lyhenne | 2. Kun. |
Lukuja | 25 |
Jakeita | 719 |
Edeltävä: < 1. Kun.Seuraava: 1. Aik. > |
|
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista |
Toinen kuninkaiden kirja (hepr. ספר מלכים ב, Sefer Melachim Bet) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kahdestoista ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kuudes kirja. Ensimmäinen ja Toinen kuninkaiden kirja sisältävät selonteon muinaisen Israelin ja Juudan kuningaskuntien kuninkaiden teoista. Lisäksi niissä kerrotaan profeettojen Elian ja Elisan toiminnasta.
Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan viitataan myös ”Kolmantena” ja ”Neljäntenä kuninkaiden kirjana” silloin, kun Ensimmäisestä ja Toisesta Samuelin kirjasta käytetään nimiä ”Ensimmäinen” ja ”Toinen kuninkaiden kirja”.[2][3]