Triumph Herald | |
---|---|
![]() |
|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Britannia Intia Australia Uusi-Seelanti Irlanti Malta Peru |
Valmistaja | Standard-Triumph |
Konserni | Leyland Motors |
Valmistusvuodet | 1959–1971 |
Tuotantomäärä | noin 500 000 |
Korimalli | sedan, coupé, farmari, avoauto |
Muotoilija | Giovanni Michelotti |
Edeltäjä | Standard 8 / 10 |
Seuraaja | Triumph Toledo |
Teknisesti samankaltaisia | Triumph Vitesse, Triumph Spitfire, Triumph GT6 |
Tekniset tiedot | |
Iskutilavuus | 1,0 l, 1,2 l, 1,3 l |
Polttoaine | bensiini |
Vetotapa | takaveto |
Vaihteisto | 4+1 |
Mitat | |
Pituus | 3,89 m |
Akseliväli | 2,31 m |
Leveys | 1,52 m |
Korkeus | 1,32 m |
Triumph Herald on brittiläisen Standard-Triumph-yhtiön vuonna 1959 esittelemä henkilöautomalli, joka oli tuotannossa 1970-luvun alkuun saakka. Kaksiovinen, takavetoinen pienehkö auto oli Suomessakin hyvin yleinen 1960-luvulla, ja jonkin verran myytiin myös sen coupe-, farmari-, paketti- (Courier) ja avomallia.
Auton muotoilijana toimi italialainen Giovanni Michelotti.[1] Alun perin malli oli tarkoitus tuoda markkinoille yhtiön toisen merkin alla, nimellä Standard Herald, mutta lopulta urheilullisemman Triumph-merkin imago todettiin sopivammaksi.[2] Standard-automerkki lakkautettiinkin 1960-luvun alkuvuosina.
Kaikkien panosten laittaminen yhteen kiireisesti suunniteltuun massatuotantomalliin oli taloudellisesti raskasta Standard-Triumphille. Heraldin kustannusrakenne oli varsin epäkannattava, ja kaavailtu Yhdysvaltojen markkinoiden valloitus kaatui jälleenmyyjäverkoston murenemiseen.[3]