 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Pitkiä jaksoja vailla lähteitä, tarkista niiden tiedot muualta. |
 |
Tämän artikkelin johdanto ei ole riittävän hyvä johdatus artikkelin aiheeseen. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin johdantoa. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Johdanto ei ole referaatti artikkelista. |
Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja se oli pitkään myös maan suurin kaupunki. Kaupungin historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa Nousiaisista Koroisiin.[1] Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, joten ei ole yllättävää, että hiippakunnan keskus siirrettiin sinne. Viime vuosina suoritetut kaivaukset eri puolilla Turun keskustaa ovat antaneet lisävalaistusta kaupungin historiaan.[2]
Ruotsin vallan aikana Turku oli Suomen alueen suurin ja tärkein kaupunki. Se myös lukeutui koko Ruotsin valtakunnan merkittävimpien kaupunkien joukkoon. Suomen siirryttyä Ruotsin vallan alta Venäjän valtakunnan autonomiseksi osaksi Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuodesta 1809 vuoteen 1812, jolloin pääkaupunki siirrettiin Helsinkiin. Vuoden 1827 Turun palo oli suuri käännekohta kaupungin historiassa, sillä palon seurauksena kaupunki tuhoutui lähes kokonaan ja loputkin merkittävät virastot ja laitokset arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta siirrettiin Helsinkiin.
Nykyisin Turku on oman alueensa merkittävin kaupunki ja väestökeskittymä. Toisen maailmansodan jälkeen Turun väkiluku on kasvanut voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton sekä maahanmuuton myötä. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkaessa Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.
- ↑ Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366. Turun kaupungin historia 1. Turku 1971: 115–324
- ↑ Lisätietoa kaivauksista ks. esimerkiksi Turun Mätäjärvi (toim. Juhani Kostet ja Aki Pihlman). Turun maakuntamuseon raportteja 10. Turku 1989; Kaupunkia pintaa syvemmältä. Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan (toim. Liisa Seppänen). Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku 2003.