Tyypin 1 diabetes | |
---|---|
![]() |
|
Luokitus | |
ICD-10 | E10 |
ICD-9 | 250.01 |
OMIM | 222100 |
Tautitietokanta | 3649 |
MedlinePlus | 000305 |
MeSH | D003922 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Tyypin 1 diabetes mellitus eli tyypin 1 diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa kehon kyky tuottaa insuliinia on merkittävästi vähentynyt. Insuliini alentaa verensokeria. Siksi tyypin 1 diabeteksen pääoireena on korkea verensokeri eli hyperglykemia. Hoitamattomana hyperglykemia aiheuttaa asidoosin, joka voi tappaa. Muuten huonosti hoidettuna sairaus johtaa hitaasti vakaviin komplikaatioihin, kuten munuaisten vajaatoimintaan.[1]
Tyypin 1 diabetes on useimmiten autoimmuunisairaus, jossa kehon immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavia beetasoluja. Usein solut tuhoutuvat täysin ja keho on kyvytön insuliinin tuottoon. Sairauden kehittyminen kestää kuukausista vuosiin. Yleensä se ilmenee 5–7-vuotiaana tai sitten murrosiän alussa. Siksi sitä kutsutaan usein virheellisesti lapsuus- tai nuoruustyypin diabetekseksi, mutta todellisuudessa se voi puhjeta missä iässä tahansa. Tyypin 1 diabetesta on sanottu myös insuliiniriippuvaiseksi diabetekseksi tai IDDM:ksi (eng. insulin-dependent diabetes mellitus).[1]
Tyypin 1 diabetekseen ei ole pysyvää parannuskeinoa, mutta sen oireita ja siihen liittyviä elinvaurioita voidaan ennaltaehkäistä. Insuliinia tai insuliinijohdannaisia sisältävien pistosten käyttö on pakollinen osa hoitoa. Muita tärkeitä tekijöitä ovat aterioiden hiilihydraattipitoisuuksien mahdollisimman tarkka arviointi ja insuliinin annostelu näiden pitoisuuksien mukaan sekä säännöllinen ruokavalio ja terveellisten elintapojen noudattaminen.[1] Tarvittavan insuliiniannoksen suuruuden arviointi on kuitenkin niin vaikeaa jopa modernien apuvälineiden avulla, että vain prosentti potilaista pääsee hyvään hoitotasapainoon ja vain 20 prosenttia saavuttaa sokerihemoglobiinin suositustason.[2][3] Sairauteen liittyy tämän vuoksi kohonnut verisuonivaurioiden riski[4].
Suomessa testataan, voiko enterovirusinfektioita ehkäisevä rokote vähentää sairastuvuutta ykköstyypin diabetekseen.[5]
Tyypin 1 diabetes kuuluu diabetes mellitus -oireyhtymiin ja sitä potevia kutsutaan tyypin 1 diabeetikoiksi.[1]
<ref>
-elementti; viitettä :1
ei löytynyt