Umaijadien kalifaatti

Umaijadien dynastia (arab. بنو أمية‎, banū Umayya tai الأمويون, al-Umawiyyūn; pers. ‏امویان‎, Omaviyân) oli islamilaisen 800-luvulla kirjatun tarinaperinteen mukaan abbasidien vallankumousta edeltänyt, Damaskoksesta käsin arabien valtakuntaa hallinnut arabidynastia vuosina 661–750. Suurimmillaan se hallitsi Pakistanin ja Espanjan välistä aluetta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Islamilaisen tarinankerrontaperinteen mukaan umaijadien dynastiaa olisi edeltänyt niin sanottujen oikeaan johdettujen kalifien legendaarinen aika eli Rashidun-kalifaatti.^[1] Islamilaisen kerrontaperinteen mukaan umaijadit olivat ensimmäinen dynastia islamilaisia kalifeja, jotka eivät olleet suoranaista sukua profeetta Muhammedille itselleen. He olivat kuitenkin samaa mekkalaista heimoa, quraišeja. Alun perin he olivat olleet Muhammedin vihollisia.^[2]

Arkeologinen ja numismaattinen tutkimus on tarjonnut varovaisempaa tietoa umaijadikalifeista.^[3] Ensimmäinen kalifi, jonka historiallisuus on varmuudella osoitettu, on Muawija (661–680). Tämän jälkeen seuraa viiden vuoden aukko, jonka jälkeen valtaan nousi kalifi Abd al-Malik ibn Marwan (685–705). Sitäkään ei varmuudella tiedetä, oliko kyse samasta dynastiasta vai merkitsivätkö välivuodet sisällissodan aikaa, jonka jälkeen Iranin Mervistä tullut al-Malik sai vallan haltuunsa.^[3]

1. ↑ Fadhlalla Haeri: Islam, s. 95–99. Tammi, 1996.
2. ↑ Hämeen-Anttila, s. 45–50
3. ↑ ^{a b} Popp, V.: The Early History of Islam, Following Inscriptional and Numismatic Testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam, s. 17–124. Prometheus Books, 2010.