Back Pous Urbanus II Afrikaans أوربان الثاني Arabic اوربان التانى ARZ II Urban Azerbaijani Урбан II Byelorussian Урбан II (папа рымскі) BE-X-OLD Урбан II Bulgarian দ্বিতীয় পোপ আরবান Bengali/Bangla Urban II Breton Papa Urban II BS
| Urbanus II | |
|---|---|
 Paavi Autuas Urbanus II |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Otto Lagerylainen |
| Syntynyt | n. 1042 |
| Kuollut | 29. heinäkuuta 1099 Rooma |
| Paavi | |
| Paavius alkoi | 12. maaliskuuta 1088 |
| Paavius päättyi | 29. heinäkuuta 1099 |
| Edeltäjä | Autuas Victor III |
| Seuraaja | Paschalis II |
Paavi Autuas Urbanus II (1042 – 29. heinäkuuta 1099) oli paavina 12. maaliskuuta 1088 – 29. heinäkuuta 1099.[1] Hänen oikea nimensä oli Otto Lagerylainen. Otto syntyi aatelisperheeseen Ranskassa Lageryn kaupungissa (lähellä Châtillon-sur-Marnea). Hän oli pappi Reimsissä kun hän opettajansa Pyhän Brunon vaikutuksesta erosi ja liittyi Clunyn luostariin, jossa hän nousi prioriksi. Vuonna 1078 paavi Gregorius VII kutsui hänet Italiaan ja teki hänestä Ostian piispan ja kardinaalin.
Hän oli eräs aktiivisimmista gregoriaanisen reformin edistäjistä erityisesti paavin lähettiläänä Saksassa 1084. Hän oli niiden harvojen joukossa, jotka Gregorius VII nimesi mahdolliseksi seuraajakseen. Gregoriuksen seuraajaksi valittiin aluksi Monte Cassinon apotti Desiderius (paavina Victor III), mutta hänen lyhyen kautensa jälkeen Otto valittiin paaviksi maaliskuussa ilman virallista äänestystä Terracinassa järjestetyssä pienessä kardinaalien ja joidenkin kirkon ylimpien henkilöiden kokouksessa. Hän jatkoi Gregorius VII:n politiikkaa, mutta päättäväisyydestään huolimatta hän osoitti suurempaa joustavuutta ja diplomaattista hienovaraisuutta. Alussa hänen täytyi ottaa huomioon voimakkaan vastapaavin, Klemens III:n, läsnäolo Roomassa. Roomassa, Amalfissa, Beneventossa ja Troiassa järjestetyissä kirkolliskokouksia, joissa oli paljon osallistujia, hän sai tukea uudistetuille julistuksille simoniaa, maallikkoinvestituuraa, kirkonmiesten avioliittoa ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Henrik IV:tä vastaan.
Henrik IV:tä vastustavan politiikan mukaisesti Urbanus edisti Toscanan kreivitär Matildan ja Guelph Baijerilaisen välistä avioliittoa, tuki prinssi Konradia kapinassa isäänsä Henrik IV:tä vastaan ja kruunasi Konradin roomalaisten kuninkaaksi Milanossa sekä rohkaisi keisarinnaa tämän miehen vastaisisiin syytöksiin. Urban II oli voittoisa myös pitkässä taistelussaan Ranskan kuningas Filip I:tä vastaan.
- ↑ Hanska 2005: 320.