Vaasan palo oli 3. elokuuta 1852[1] syttynyt laaja tulipalo, joka tuhosi suurimman osan Vaasan kaupungista. Tulipalo alkoi Läntisen Pitkänkadun varressa sijainneesta turvepehkuvarastosta. Vaasan 403 talosta tuhoutui 379 taloa ulkorakennuksineen, ja kuusi ihmistä sai palon seurauksena surmansa. Palossa tuhoutuneiden talojen arvoksi on laskettu 290 000 hopearuplaa.[1]
Kaupungin rakennuksista säilyivät hovioikeuden talo (nykyinen Mustasaaren kirkko), rakenteilla ollut lääninhallituksen talo, lääninsairaala, kruununvankila, kruunun viljamakasiini, venäläisen varuskunnan varikkomakasiini ja ruutivarasto, niin sanottu Wasastjernan talo sekä parikymmentä yksityistä puutaloa. Tulipalon seurauksena Vaasan kaupunki määrättiin 1854 uudelleenrakennettavaksi noin seitsemän kilometriä aiemmalta paikaltaan luoteeseen Klemetsön niemelle eli nykyisen Vaasan keskustan paikalle. Carl Axel Setterbergin laatima uusi asemakaava perustui leveisiin puistokatuihin vastaisten kaupunkipalojen ehkäisemiseksi. Kaupunki myös uudelleennimettiin Nikolainkaupungiksi. Kaupungin paloa edeltänyt sijainti tunnetaan nykyisin nimellä Vanha Vaasa.[2][3]
- ↑ a b http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vanhan-vaasan-palon-syy-selvisi/1915126 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Päivi Hakanpää. Vanha Vaasa – Gamla Vasa: Kaupunkiarkeologinen inventointi, s. 17–18. Museoviraston rakennushistorian osasto 2007. Viitattu 26.12.2013.
- ↑ Vaasan VPK:n historia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.12.2013.