Vahakorennot | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Verkkosiipiset Neuroptera |
Alalahko: | Hemerobiiformia |
Heimo: |
Vahakorennot Coniopterygidae Burmeister, 1839 |
Alaheimot ja suvut | |
Katso myös | |
Vahakorennot (Coniopterygidae) on verkkosiipisiin kuuluva hyönteisheimo. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti yhdeksän sukua ja niissä yhteensä noin 450 lajia. Ryhmä tunnetaan fossiiliaineistosta myöhäiseltä jurakaudelta lähtien.
Vahakorennot eivät juuri muistuta muita verkkosiipisiä. Ne ovat kooltaan hyvin pieniä: vartalon pituus on 2,5–5 mm. Siipisuonitus on varsin harva ja koko eläin on kauttaaltaan vahamaisten suomujen peittämä. Joidenkin lajien takasiivet ovat huomattavasti etusiipiä pienemmät ja muutamien lajien naaraat ovat kokonaan siivettömiä. Eläinten yleisvaikutelma onkin lähempänä jauhiaisia kuin tyypillistä verkkosiipistä. Vahakorennoilla on kuitenkin huomattavasti pitemmät jalat ja tuntosarvet. Vahakorennot elävät enimmäkseen puissa. Aikuiset yksilöt lentävät hitaasti lehtien seassa ja saalistavat erityisesti jauhiaisia, mutta myös kirvoja ja punkkeja. Myös toukat ovat petoja.[1][2]
Muiden verkkosiipisten tapaan vahakorennot ovat liikkeellä pääasiassa aamu- ja iltahämärän aikaan ja valo vetää niitää puoleensa.