Valemuisto

Valemuisto on muisto, joka voi kokemuksellisesti tuntua hyvinkin todelta mutta joka todellisuudessa on osittain virheellinen tai jopa kokonaan keksitty. Valemuistot voivat olla iloisia tai surullisia. Ilmiöstä, jossa informaatio ”saastuttaa” muiston, käytetään nimitystä interferenssi.^[1] Ongelma muodostuu siitä, ettei muistiin voi luottaa.^[2] Syyttömiäkin on tuomittu rikoksista valemuiston vuoksi.^[3][4]

Valemuistosta käytetään toisinaan nimitystä Mandela-ilmiö (engl. Mandela effect), kun väärä muistikuva on laajemmalla ihmisjoukolla. Nimityksen keksi paranormaalitutkija Fiona Broome,^[5] joka yhdistää sen rinnakkaistodellisuuteen.^[6] Ilmiö on nimetty eteläafrikkalaisen Nelson Mandelan mukaan, jonka moni virheellisesti muistaa menehtyneen 1980-luvulla, vaikka todellisuudessa hän kuoli vasta vuonna 2013.^[7] Mandela-ilmiöksi kutsutaan esimerkiksi tilannetta, jossa suuri määrä ihmisiä uskoo muistavansa asian, jota ei oikeasti tapahtunut.^[8]

1. ↑ Ihmeellinen maailma skepsis.fi. Viitattu 15.4.2009.
2. ↑ Opinnäytetyö. Valemuisto esitutkinnassa. theseus.fi.
3. ↑ Soili Väisänen: Näin syntyy valemuisto savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 10.5.2018.
4. ↑ Näin helposti valemuiston voi istuttaa, kertoo muistin huippututkija Helsingin Sanomat. 25.10.2015. Viitattu 11.5.2018.
5. ↑ Blake Bakkila: Mandela Effect Examples That Will Blow Your Mind Good Housekeeping 6.8.2019. Viitattu 20.12.2019
6. ↑ About^{[vanhentunut linkki]} Mandela Effect. Viitattu 20.12.2019
7. ↑ Aarnio, Maria: Muistatko sinäkin "vaeltaja-emojin", jolla on reppu ja keppi? Sitä ei olekaan olemassa – mysteeri hämmentää netissä MTV Uutiset. 14.1.2019. Viitattu 2.8.2021.
8. ↑ https://www.facebook.com/mtv3uutiset:+Muistatko sinäkin "vaeltaja-emojin", jolla on reppu ja keppi? Sitä ei olekaan olemassa – mysteeri hämmentää netissä mtvuutiset.fi. 14.1.2019. Viitattu 30.7.2023.