Vandaalisota | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sodan kartta.
| |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Komentajat | |||||||||
Vahvuudet | |||||||||
noin 20 000[5] | |||||||||
|
Vandaalisota käytiin Pohjois-Afrikassa nykyisen Tunisian alueella vuosina 533–534. Sodassa Itä-Rooman valtakunnan joukot valtasivat vandaalien valtakunnan, jonka vandaalit olivat perustaneet Pohjois-Afrikkaan 400-luvulla.
Vuonna 530 vandaalien roomalaismielinen kuningas Hilderik syrjäytettiin, mikä antoi Itä-Rooman keisari Justinianukselle verukkeen ryhtyä sotaan vandaaleja vastaan. Itä-Rooman joukot nousivat sotapäällikkö Belisariuksen johdolla maihin Tunisian itärannikolla vuonna 533 ja kukistivat vandaalien kuningas Gelimerin johtaman armeijan Ad Decimumin taistelussa 13. syyskuuta. Taistelun jälkeen Belisarius marssi Karthagoon, joka antautui roomalaisille. Kun Belisarius kukisti vandaalit uudelleen Trikamaronin taistelussa saman vuoden joulukuussa, oli jo selvää, että roomalaiset tulisivat voittamaan sodan. Gelimer pakeni Numidian vuorille, mutta antautui roomalaisille maaliskuussa 534, jolloin sota päättyi. Se merkitsi vandaalien kuningaskunnan loppua.