![]() | |
Varenikliini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
7,8,9,10-Tetrahydro-6,10-metano-6H-pyratsiino[2,3-h][3]bentsatsepiini | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N07 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C13H13N3 |
Moolimassa | 211,26 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | <20% |
Metabolia | Hepaattinen |
Puoliintumisaika | 24 tuntia |
Ekskreetio | Renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | Oraalinen |
Varenikliini on tupakoinnin lopettamiseen käytettävä reseptilääke. Varenikliinimolekyyli muistuttaa nikotiinimolekyyliä, ja se sitoutuu hermosolujen nikotiinireseptoreihin estäen nikotiinin vaikutusta elimistössä, vähentäen tupakointihalua ja helpottaen nikotiinin puutteesta aiheutuvia vieroitusoireita. Lääkkeen käytön seurauksena tupakointi tyypillisesti tuntuu tupakoitsijasta epämiellyttävältä.
Varenikliinia käytetään tyypillisesti 12 viikon kuurina. Kuuri aloitetaan viikkoa ennen tupakoinnin lopettamista. Lääkekuuri voi aiheuttaa joitakin sivuvaikutuksia, joita voi kuitenkin lievittää lääkeannosta säätämällä. Varenikliinin kanssa rinnakkain ei tule käyttää nikotiinikorvaushoitoa.[1]
Varenikliinin tehokkuudesta on selkeää näyttöä. Cochrane-tutkimuksessa varenikliinihoitoa saaneista tupakoinnin lopettamista yrittäneistä potilaista 24,4% onnistui lopettamaan tupakanpolton, kun lumelääkettä saaneet tupakoinnin lopettamista yrittäneistä 10,7 % onnistui lopettamisessa.[2]
Lääkeyhtiö Pfizer toi varenikliinin Yhdysvaltain markkinoille vuonna 2006. Suomessa varenikliini tuli Kela-korvattavaksi 2014.[3] Varenikliinia käytetään tupakasta vieroituksen lisäksi muussa nikotiinivieroituksessa kuten nuuskan käytön lopettamisessa. San Franciscon yliopiston rottatutkimusten mukaan lääke saattaa auttaa myös alkoholiongelmaisia.