Vierassanat tai sivistyssanat ovat sanoja, jotka on omaksuttu kieleen muista kielistä mutta jotka eivät ole täysin kotiutuneet siihen. Vierassanat, kuten lainasanat yleensäkin, kulkeutuvat yleensä valtakielistä pienempiin kieliin tai ihailluista väheksyttyihin kieliin, ja näin yhtenäistävät kieliä ja vähentävät kielten moninaisuutta ja omaleimaisuutta. Muinaisia lainasanoja, jotka ovat jo vankka osa kansanperinnettä, ei lasketa vierassanoiksi.
Vierassanat katsotaan monissa maissa vahingollisiksi omalle kielelle. Esimerkiksi Ranskassa vierassanat ja myös vieraat rakenteet on kielletty kaikesta julkisesta tekstistä. Islannissa kielitoimisto tekee jokaisen uuden ei-skandinaavisen vierassanan tilalle skandinaavisista sanoista johdetun vastineen, jota on siitä lähtien käytettävä.
Suomessa kielitoimisto ei anna sitovia ohjeita sanojen käytöstä, vaan ainoastaan suosituksia. Suomen kieltä on kehitetty luomalla uudissanoja vierassanojen tilalle. Esimerkiksi elektrisiteetistä on tullut sähkö ja englannin smiley on saanut suomalaisen vastineen hymiö. Kaikki omaperäiset uudissanat eivät ole menestyneet, esimerkiksi kärkky ei ole syrjäyttänyt bakteeria.
Suomessa etenkin kulttuurin tai ammatillisen erityisalueen lainasanoja on kutsuttu sivistyssanoiksi. Ne on lainattu kieleen vieraista kielistä siksi, ettei omassa kielessä ole ollut vastaavaa sanaa tai sanan paremman ammatillisen statusarvon vuoksi. Kaikki eivät suosittele sivistyssana-termiä käytettäväksi Suomessa. Termin katsotaan tukevan asennetta, jonka mukaan valtakielten matkiminen on sivistystä. Alun perin sivistyssanaksi kutsuttiin pelkästään niin sanotuista sivistyskielistä kuten kreikasta ja latinasta lainattuja sanoja.lähde? Myös sivistyssanakirjat ovat kohdanneet arvostelua nimensä vuoksi. Sen sijaan suositellaan käytettäväksi nimitystä vierassana, vaikka tämä käsitteenä sisältääkin myös lainatut nuorison puhekielen sanat. Puhekieli ei kuitenkaan kuulu varsinaiseen kirjoitettuun kieleen, joten sivistyssanakirjojen nimittäminen vierassanakirjoiksi ei kaiketi hämärtäisi niiden tarkoitusta. Sivistyssanakirja sisältääkin sivistyssanojen lisäksi tyypillisesti muitakin lainasanoja.