Back جناح كاليفورنيا (فيلم) Arabic جناح كاليفورنيا ARZ California Suite Catalan California Suite Welsh Das verrückte California-Hotel German Καλιφόρνια Οτέλ Greek California Suite (film) English California Suite Esperanto California Suite Spanish سوئیت کالیفرنیا (فیلم) Persian
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Mistä elokuva kertoo? |
| Viikonloppu Kaliforniassa | |
|---|---|
| California Suite | |
 |
|
| Ohjaaja | Herbert Ross |
| Käsikirjoittaja | Neil Simon |
| Tuottaja | Ray Stark |
| Säveltäjä | Claude Bolling |
| Kuvaaja | David M. Walsh |
| Leikkaaja | Michael A. Stevenson |
| Tuotantosuunnittelija | Albert Brenner |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä | Columbia Pictures |
| Ensi-ilta |
15. joulukuuta 1978 (US), 11. toukokuuta 1979 (FI) [1] |
| Kesto | 103 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Viikonloppu Kaliforniassa (California Suite) on yhdysvaltalainen vuoden 1978 komediaelokuva, joka perustuu Neil Simonin samannimiseen näytelmään. Elokuvan on ohjannut Herbert Ross ja käsikirjoittanut oman näytelmänsa pohjalta Simon. Pääosissa ovat Alan Alda, Jane Fonda, Walter Matthau, Bill Cosby, Richard Pryor, Elaine May, Maggie Smith ja Michael Caine.
Maggie Smith voitti roolistaan parhaan sivuosan Oscar-palkinnon ja parhaan naispääosan komediaelokuvassa Golden Globe -palkinnon. Elokuva oli yhteensä ehdolla kolmeen Oscariin, kahteen Golden Globeen ja yhteen BAFTAan. [2]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Viikonlopun Kaliforniassa vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[3]
- ↑ Viikonloppu Kaliforniassa Elonet. Viitattu 25.2.2007.
- ↑ Awards for California Suite IMDb. Viitattu 25.2.2007. (englanniksi)
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)