Viroidi

Viroidit ovat pieniä, 200–400 nukleotidin (nt) mittaisia, yksijuosteisia RNA-molekyylejä, jotka voivat aiheuttaa kasveille tauteja. Ne ovat pienimpiä tunnettuja taudinaiheuttajia ja voivat häiritä kasvisolujen normaaleja toimintoja. Viroidi on muodostunut paljaasta RNA:sta, joka muodostaa sisäisen emäsparimuodostuksen avulla tiukan laskoksen. Viroidit pystyvät replikoitumaan itsestään, mutta sen vaiheita ei tunneta yksityiskohtaisesti. Replikaatio tapahtuu kuitenkin isäntäsolun tumassa. Viroidit eivät koodaa proteiineja.^[1] Viroidit loisivat isäntäsoluissa tuhoisalla tavalla käyttäen hyväkseen viruksen RNA-kopiointimekanismeja. Tosin kuin RNA-viruksessa viroidissa ei ole proteiineja vaan se koostuu pelkästä RNA:sta.^[2]

Viroideissa on monesti noin 200–400 emästä, kun taas pienimmissä viruksissa emäksiä on noin 2 000. Pienin tunnettu viroidi on 220 emäksen mittainen scRNA.^[3] Virusoidi on viroidia muistuttava RNA-geeni, joka kulkee "loisena" viruksen sisällä.

Ihmisen patogeeni hepatiitti D muistuttaa viroideja.^[4]

1. ↑ Viroidit Solunetti. Viitattu 20.8.2013.
2. ↑ Navarro et al.: Viroids: how to infect a host and cause disease without encoding proteins. Biochimie, 2012, 7. vsk, nro 94, s. 1474–1480. doi: 10.1016/j.biochi.2012.02.020 pubmed. Viitattu 30.12.2012.
3. ↑ Kango, Naveen: Textbook Of Microbiology, s. 146. New Delhi: International Publishing House, 2010. ISBN 978-93-80026-44-2 Google-kirjat Viitattu 20.8.2013. (englanniksi)
4. ↑ Rocheleau, Lynda & Pelchat, Martin: The Subviral RNA Database: a toolbox for viroids, the hepatitis delta virus and satellite RNAs research. BMC Microbiology, 2006, 6. vsk, nro 24. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.8.2013. (englanniksi)