Viron kulttuuri

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Viron tasavallan alue ja virolaiset ihmiset muodostavat kulttuurin, joka liittyy läheisesti historiaan ja luontoon. Useat erilaiset kulttuurivaikutteet ovat muovanneet Virosta sellaisen kuin se on. Muinaisajan heimot ja niiden välinen kommunikaatio ovat virolaisuuden ja viron kielen perusta.

Pullin kylä on Viron vanhin tunnettu ihmisasutus. Arkeologit ovat löytäneet kulttuurihistoriallisesti merkittäviä esineitä myös Kundan kaupunkialueen lähistöltä. Kansankulttuuri Virossa voi siis paikoitellen olla jopa tuhansia vuosia vanhaa.

Ennen vanhaan virolaiset olivat paikallisia maanviljelijöitä jotka pitivät itseään maaseudun ihmisinä. Ajan mittaan kansankulttuuri jakautui alueittain. Pohjana eri kulttuurialueille toimivat vanhat murre- ja heimoalueet, sekä näiden lisäksi Viron historiallinen jakaantuminen Viron- ja Liivinmaan kuvernementteihin.

Pohjoismainen vaikutus näkyy erityisesti Länsi-Virossa ja saarilla. Myös Koillis-Viron rannikolta on tiiviit yhteydet Suomeen. Etelä-Virossa vanhanaikainen kulttuuri on säilynyt Viron keskimääräistä paremmin. Erityisesti Mulgimaa Kaakkois-Virossa on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta. Virolaisen kulttuurin kannalta pysyviä ja yleisimpiä elementtejä ovat runot, riihituvat, kynttilät, ruisleipä, vappu, juhannus, häät ja jouluperinteet.

Baltiansaksalaiset, setukaiset, vironruotsalaiset ja -suomalaiset, sekä vanhauskoiset venäläiset muodostavat yhdessä virolaisten kanssa Viron kulttuurin.