Viskoosi (joskus raion, tekosilkki tai chardonnet-silkki, aikaisemmin tunnettiin vastaavia kuituja nimellä silla ja säteri[1][2]; lyhenne CV tai VI[3]) on muuntokuitu, joka valmistetaan valkaistusta sulfiittiselluloosasta[4]. Selluloosan raaka-aineena käytetään tavallisesti koivua tai kuusta, mutta myös pyökkiä, eukalyptuspuuta, kaislaa tai bambua. Siitä tehdään hygieniatuotteita ja kankaita.
Viskoosin valmistusperiaatteen keksi ranskalainen kemisti, kreivi Hilaire de Chardonnet 1880-luvulla.
Suomessa viskoosikuitu tehtiin ulkomaisesta liukoselluloosasta. Valmistusprosessissa selluloosa ajetaan pulpperiin, jossa se sekoitetaan natriumhydroksidiin (NaOH). Sen jälkeen massaan lisätään rikkihiili (CS2). Rikityksen jälkeen massa liuotetaan oranssin väriseksi siirappimaiseksi liuokseksi. Sitten liuos ruiskutetaan kymmeniä tuhansia reikiä sisältävän kehruusuulakkeen eli suuttimen läpi nesteeseen, joka sisältää muun muassa rikkihappoa (H2SO4). Suuttimen läpi kulkiessa muodostuneet ohuet langat jähmettyvät laimeassa rikkihappoliuoksessa. Sen jälkeen happo huuhdellaan langoista ja ne valkaistaan sekä lopuksi kuivataan.[5]
Viskoosin aiempia kauppanimiä on Raion. Silla on vanhempi selluloosasta valmistettu katkokuitu, säteri on katkomaton muuntokuitu.
Viskoosin märkälujia muunnoksia ovat modaalikuidut: polynoosikuidut ja HWM eli high wet modulus -kuidut.[4]