Back Wolfram Afrikaans ተንግስተን Amharic Tungsteno AN टंगस्टन ANP تنجستن Arabic تونݣستين ARY تنجستن ARZ Volframiu AST Wungel AVK Volfram Azerbaijani
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | volframi | ||||
| Tunnus | W | ||||
| Järjestysluku | 74 | ||||
| Luokka | siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 6, siirtymäalkuaine | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 19,25 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 7,5 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1783, Juan José ja Fausto Elhuyar | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 183,84[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 135 (193) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 146 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d4 6s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 12, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +IV, +V, +VI | ||||
| Kiderakenne | tilakeskinen kuutiollinen (body centered cubic, BCC) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 3 683,15 K (3 410 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 6 203[2] K (5 930 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 9,47 · 10−6 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 8,8 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 192 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 4,27 Pa 3680 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 5 174 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,7 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,132 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 2 · 107 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | 173 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-33-7 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Volframi on hopeanvalkea metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on W (lat. wolframium). Volframilla on viisi pysyvää isotooppia. Volframi ei ole kovin myrkyllistä; tosin metallipöly ärsyttää ihoa ja silmiä.
Volframin englanninkielinen nimi on tungsten, joka tulee ruotsin kielen sanoista tung (raskas) ja sten (kivi). Volframi on varsin kovaa ja tiheää sekä kestää hyvin kulutusta ja lämpöä, minkä myötä sitä käytetään näitä ominaisuuksia vaativissa kohteissa, kuten kovametalliseoksissa. Suuren tiheytensä myötä se on myös yleinen materiaali panssarintorjunta-ammuksissa.
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäZhangei löytynyt