Vuosaari |
Nordsjö |
|
|
Perustiedot |
Metrolinjat |
M1 |
Sijainti |
60°12′26″N, 25°8′32″E |
Osoite |
Valkopaadentie, 00980 Helsinki[1] |
Vyöhyke |
B |
Avattu |
31. elokuuta 1998 |
Käyttäjiä (ark.) |
20 100 (2022)[2] |
Etäisyydet |
Rastila |
1,244 km |
Vaihtoyhteydet |
Linja-autot |
90, 90A, 90N, 96, 560, 813, 814, 815, 816, 817, 818, 819 |
Pysäköinti |
222 |
Rakenne |
Tyyppi |
pinta-asema |
Laituriraiteita |
2 |
Liukuportaita |
3 |
Hissejä |
3 |
Aiheesta muualla |
|
Km
|
|
Lyh.
|
Liikennepaikat
|
|
|
|
|
|
kääntöraide
|
0,0
|
|
|
|
KIL
|
Kivenlahti (Stensvik)
|
|
|
|
|
|
Metrovarikko (Metrodepån)
|
1,3
|
|
|
|
ESL
|
Espoonlahti (Esboviken)
|
2,9
|
|
|
|
SOU
|
Soukka (Sökö)
|
4,3
|
|
|
|
KAI
|
Kaitaa (Kaitans)
|
5,5
|
|
|
|
FIN
|
Finnoo (Finno)
|
7,1
|
|
|
|
MAK
|
Matinkylä (Mattby)
|
9,0
|
|
|
|
NIK
|
Niittykumpu (Ängskulla)
|
10,1
|
|
|
|
URP
|
Urheilupuisto (Idrottsparken)
|
|
|
|
|
|
kääntöraide
|
11,4
|
|
|
|
TAP
|
Tapiola (Hagalund)
|
13,1
|
|
|
|
OTA
|
Aalto-yliopisto (Aalto-universitetet)
|
14,5
|
|
|
|
KEN
|
Keilaniemi (Kägeludden)
|
|
|
|
|
|
Espoon ja Helsingin kunnanraja
|
16,8
|
|
|
|
KOS
|
Koivusaari (Björkholmen)
|
18,4
|
|
|
|
LAS
|
Lauttasaari (Drumsö)
|
|
|
|
|
|
kääntöraide
|
20,6
|
|
|
|
RL
|
Ruoholahti (Gräsviken)
|
|
|
|
|
|
kääntöraide
|
21,8
|
|
|
|
KP
|
Kamppi (Kampen)
|
22,3
|
|
|
|
RT
|
Rautatientori (Järnvägstorget)
|
22,9
|
|
|
|
HY
|
Helsingin yliopisto (Helsingfors universitet)
|
23,8
|
|
|
|
HT
|
Hakaniemi (Hagnäs)
|
24,7
|
|
|
|
SN
|
Sörnäinen (Sörnäs)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
25,8
|
|
|
|
KA
|
Kalasatama (Fiskehamnen)
|
|
|
|
|
|
|
27,6
|
|
|
|
KS
|
Kulosaari (Brändö)
|
|
|
|
|
|
Kipparlahden metrosilta
|
|
|
|
|
|
|
29,1
|
|
|
|
HN
|
Herttoniemi (Hertonäs)
|
|
|
|
|
|
Oulunkylään
|
|
|
|
|
|
koestusraide
|
30,5
|
|
|
|
ST
|
Siilitie (Igelkottsvägen)
|
|
|
|
|
|
Metrovarikko (Metrodepån)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
32,5
|
|
|
|
IK
|
Itäkeskus (Östra centrum)
|
|
|
|
|
|
|
33,6
|
|
|
|
PT
|
Puotila (Botby gård)
|
34,4
|
|
|
|
MP
|
Myllypuro (Kvarnbäcken)
|
|
|
|
|
|
Kehä I:n alitus
|
|
|
|
|
|
Vuosaaren metrosilta
|
35,5
|
|
|
|
RS
|
Rastila (Rastböle)
|
35,8
|
|
|
|
KL
|
Kontula (Gårdsbacka)
|
36,8
|
|
|
|
VS
|
Vuosaari (Nordsjö)
|
37,1
|
|
|
|
MM
|
Mellunmäki (Mellungsbacka)
|
|
|
|
|
|
kääntöraide
|
|
|
|
|
|
Vuosaaren satamaan
|
Merkkien selitykset
|
|
Infobox OK |
Vuosaaren metroasema (ruots. Nordsjö metrostation) on yksi Helsingin metron maanpäällisistä asemista. Se palvelee Vuosaaren kaupunginosaa Itä-Helsingissä ja on toinen metron itäisistä pääteasemista Mellunmäen lisäksi. Metroasema sijaitsee Vuosaaren uudessa keskustassa, muun muassa kauppakeskus Columbuksen, palvelukeskus Albatrossin, Vuotalon, Vuosaaren urheilutalon ja Cirrus-tornitalon vieressä.
Asema avattiin elokuussa 1998 yhdessä Rastilan ja Puotilan kanssa. Nämä kolme muodostavat Itäkeskuksesta haarautuvan M1-linjan jatkeen. Vuosaaren aseman on suunnitellut arkkitehti Esa Piironen. Asemalaiturin hallitsevat elementit ovat lasi ja valkoinen teräsrunko, jonka vuoksi sitä on kuvailtu hyvin avaraksi ja valoisaksi.[3][4] Sen ”kasvihuonemainen” arkkitehtuuri on saanut myös kritiikkiä kirkkaudestaan (etenkin näkövammaisilta), kuumuudestaan ja talvisin liukkaudestaan.[5][4][6]
Vuosaaren asema sijaitsee 1,244 kilometrin päässä Rastilan asemasta.[7] Vuonna 2022 Vuosaaren asema oli Itä-Helsingin kolmanneksi käytetyin Itäkeskuksen ja Herttoniemen jälkeen. Vuosaaren asemaa käytti päivittäin 20 100 matkustajaa, joista 9 400 nousi kyytiin ja 10 700 poistui kyydistä.[2]
- ↑ Vuosaaren metroasema Hel.fi. Arkistoitu 30.6.2013. Viitattu 16.7.2013.
- ↑ a b Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne. Viitattu 17.4.2023.
- ↑ Vuosaaren metro pysähtyy kolmella erilaisella asemalla Helsingin Sanomat. Viitattu 17.4.2023.
- ↑ a b Vuosaaren metroasemasta tulossa toiseksi vilkkain Helsingin Sanomat. Viitattu 17.4.2023.
- ↑ Unohtiko Vuosaaren metroaseman piirtäjä näkövammaiset? Helsingin Sanomat. Viitattu 17.4.2023.
- ↑ Färding, Aada: Helsingin ”ihmeellisimmästä metroasemasta” muodostui kohtalokas luistinrata Helsingin Sanomat. 11.1.2023. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Perustietoja ja metroasemat Suomen Raitiotieseura. Viitattu 17.4.2023.