Wahi

Wahi eli wahanin kieli (wahiksi x̌ik zik) on Pamirin ylängöllä puhuttava iranilainen kieli.

Kielen puhujat asuvat Tadžikistaniin kuuluvalla Vuoristo-Badahšanin autonomisen alueella (Pandžjoen yläjuoksu), Afganistanissa, Pakistanissa (itäinen Hindukuš) ja Kiinassa. Tadžikistanissa heitä arvioidaan olevan noin 20 000 henkeä, Afganistanissa 15 000–18 000, Pakistanissa 8 000 ja Kiinassa 15 000. Wakhanin käytävän kautta kulki idän ja lännen yhdistänyt muinainen Silkkitie. Wahanit mainitaan erillisenä kansana mm. kiinalaisissa 1.–8. vuosisadan lähteissä.^[1]

Wahi kuuluu pamirilaisten kielten ryhmään. Se jakautuu ylä- ja alamurteeseen, joiden erot ovat melko vähäisiä. Kieli toimii yhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Kirjakielenään puhujat käyttävät tadžikkia, daria, paštua, uiguuria ja jossain määrin myös kiinaa. 1930-luvulla Neuvostoliitossa tehtiin epäonnistunut yritys wahin kirjakielen luomiseksi. Viime aikoina kieltä varten on laadittu kyrilliseen (Tadžikistan) ja latinalaiseen (Pakistan) kirjaimistoon perustuvat kirjoitusjärjestelmät.^[1]

1. ↑ ^{a b} Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 245. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2