William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo[1]) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hän oli ennen Thomas Gainsborougha ja Joshua Reynoldsia Englannin taitavin muotokuvamaalari.[2]
Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten.[3] Omien sanojensa mukaan hän kuvasi moderneja moraalisia aiheita. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’.[4] Vuonna 1735 hänet nimitettiin St Bartholomew’n sairaalan johtokuntaan, ja hän hyödynsi tilanteen maalaamalla sairaalan pääportaikkoon seinämaalaukset Betesdan allas (1736) ja Laupias samarialainen (1737).[1] Kirjassaan The Analysis of Beauty (1753) hän hyökkää ihanteellisen kauneuden käsitettä vastaan.[4] Hän käsittelee piirroksissaan myös esimerkiksi kuuluisaksi nousseen huijarin Mary Toftin tapausta.[5]
Hogarth kokeili myös historiallisia aiheita havaittuaan appensa James Thornhillin saaneen niiden avulla huomattavaa menestystä. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa.[4]