Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Wikipedia-lähdeviitteet korvattava oikeilla, luotettavilla lähteillä. Ovat nyt piilotettuna wikitekstissä. Monia muita viitteitä ei ilmeisesti tarkistettu, koska viittauspäivä on englanninkielinen. |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaalitulokset vaalipiireittäin (väritys vastaa taulukkoa) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 2015 järjestettiin 7. toukokuuta 2015. Vaaleissa valittiin 650 edustajaa enemmistövaalilla parlamentin alahuoneeseen.
Mielipidemittaukset ja poliittiset kommentaattorit ennustivat epäselvää ja tasaista vaalitulosta, joka johtaisi "hung"-parlamenttiin eli tilanteeseen, jossa kumpikaan pääpuolueista ei saisi enemmistöä. Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa kävi näin, minkä seurauksena konservatiivit ja liberaalidemokraatit muodostivat Britanniaan ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen koalitiohallituksen. Vuoden 2015 vaalien sanottiin olevan ”ennalta-arvaamattomin vuosikymmeniin”.[1]
Istuvan pääministerin David Cameronin johtamat konservatiivit ottivat kuitenkin selvän vaalivoiton, ja konservatiivit saivat ensimmäisen enemmistönsä sitten vuoden 1992 vaalien, saaden 331 paikkaa 650:stä. Cameronista tuli toinen Britannian pääministeri vuoden 1900 jälkeen, joka on onnistunut kasvattamaan puolueensa paikkamäärää heti ensimmäisen pääministerikautensa jälkeen.[2][3]
Toisin kuin mielipidemittaukset ennustivat, Ed Milibandin johtama työväenpuolue menetti 26 paikkaa ja sai alhaisimman edustajamäärän sitten vuoden 1987 vaalien. Työväenpuolueen tappiota pahensi Nicola Sturgeonin johtaman Skotlannin kansallispuolueen (SNP) nousu. SNP voitti 56 paikkaa Skotlannin 59 paikasta, joista suurin osa oli aiemmin ollut työväenpuolueen varmoja vaalipiirejä ja SNP:n uudet ehdokkaat voittivat monia työväenpuolueen ja liberaalidemokraattien kuuluisia kansanedustajia vieden heiltä enemmistövaalitavan takia parlamenttipaikkansa. UKIP sai kolmanneksi eniten äänia (noin 3,8 miljoonaa), mutta enemistövaalitavan vuoksi vain yhden paikan. Varapääministeri Nick Cleggin johtamat liberaalidemokraatit, jotka olivat poikkeuksellisesti päässeet konservatiivien mukaan hallitukseen edellisten vaalien jälkeen, menettivät kaikki paitsi kahdeksan edellisekauden 57 paikasta. Pohjois-Irlannin puolueista Demokraattinen unionistipuolue (DUP) pysyi suurimpana saaden kahdeksan paikkaa.[4][5][6] Äänestysprosentti oli 66,1.[4]