Ylikellottaminen

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Suurelta osin lähdeviitteetöntä

Ylikellotus tarkoittaa tietokoneen komponentin käyttämistä suuremmalla kellotaajuudella kuin sen valmistaja on tarkoittanut. Tämä parantaa suorituskykyä, mutta saattaa heikentää tietokoneen vakautta, nostaa ylikellotetun komponentin lämpötilaa ja virrankulutusta sekä yleensä lopettaa takuun, sillä jos tietokone vioittuu kellotuksen takia sen takuu ei korvaa laitetta. Useimmiten ylikellotetaan tietokoneen suoritinta, näytönohjainta, piirisarjaa ja keskusmuistia. Ylikellottaminen tehdään yleensä BIOSissa, mutta esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmälle on kehitetty apuohjelmia, joiden avulla tietokonetta voi kellottaa käyttöjärjestelmän ollessa päällä.

Piirin toimintajännitteen nostaminen mahdollistaa sen käyttämisen suuremmilla kellotaajuuksilla, ja suurempi käyttöjännite myös kasvattaa komponentin virrankulutusta ja sen myötä lämmöntuottoa. Näiden syiden vuoksi monet ylikellottajat käyttävät järeitä ja kalliita jäähdytysratkaisuja, kuten kuparista valmistettuja jäähdytyselementtejä ja nestejäähdytystä.

Käyttäjä voi itse muuttaa ohjelman tai laitteistomuokkauksen avulla laitteen kellotaajuutta, jota kutsutaan manuaaliseksi muuttamiseksi, kun taas dynaamisessa kellotaajuuden muutoksessa laite huolehtii itse omasta kellotaajuudestaan. Tietokoneen suorittimissa ulkoinen kellotaajuus (väylän nopeus) on tyypillisesti lukittu jollain kertoimella suorittimen sisäiseen kellotaajuuteen. Eräissä suorittimissa tämä kerroin on kiinteä, jolloin puhutaan kerroinlukosta. Jossain suorittimissa väylätaajuuden ja suorittimen sisäisen taajuuden kerrointa voi muuttaa.

Laitteella on yleensä tietyt fyysiset rajoitukset, jotka asettavat rajat sille, kuinka paljon kellotaajuutta voidaan suurentaa. Kellotaajuuden kasvaessa liian korkeaksi laite yleensä toimii epänormaalisti tai pahimmassa tapauksessa vahingoittuu pysyvästi. Koska laitteet ovat harvoin identtisiä keskenään, voivat laitteiden kestämät korkeimmat kellotaajuudet vaihdella huomattavasti samojen laitteiden kesken. Tämän vuoksi kellotaajuutta suurennettaessa kannattaa testata laitteen toiminta huolellisesti ja kellotaajuutta kannattaa muuttaa pienin askelin, jotta liian suuret muutokset eivät vahingoittaisi laitteita.